Hennalan kasarmin historialliset tilat työtiloina
Yli sata vuotta vanhat punatiilirakennukset, puistomainen ympäristö ja ajaton arkkitehtuuri tekevät Lahden Hennalan kasarmialueesta ainutlaatuisen työympäristön. Entisestä varuskunta-alueesta on vuosien saatossa kasvanut vaikuttava asuin-, yritys- ja kulttuurikokonaisuus.
Hennalan kasarmialue on toiminut valmistumisestaan saakka, vuodesta 1912, varuskuntana ja ollut merkittävässä roolissa sekä sisällissodassa että maailmansodissa. Viimeisen kahdentoista vuoden aikana historialliset rakennukset ovat saaneet uuden elämän varuskunnan lopetettua toiminnan alueella. Myös MAIN Interiorsin modernit toimitilat sijaitsevat tässä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ja vanhaa kunnioittavassa miljöössä.
Venäjän keisarikunnan kasarmista merkittäväksi Suomen varuskunta-alueeksi
Hennalan kasarmialueen rakentaminen käynnistyi Venäjän keisarikunnan aikaan vuonna 1911 osana suurempaa sotilasrakennushanketta. Sillä oli tarkoitus turvata Suomen etelärannikkoa ja rautatieyhteyksiä.
Jo muutamassa vuodessa alueelle valmistui vaikuttava sotilastukikohta. Vuonna 1912 ensimmäiset miehistökasarmit otettiin käyttöön, ja alueelle sijoittui tarkka-ampujarykmentin pataljoona. Vuotta myöhemmin valmistui näyttävä punatiilinen upseerikerho, joka toimii edelleen yhtenä Hennalan tunnetuimmista rakennuksista. Näiden lisäksi alueelle rakennettiin upseerien ja aliupseerien asuinrakennuksia, useita varasto- ja työhuonerakennuksia, sairaala, ruokala ja sotilaskirkko.
Hennalan kasarmit historiamme käännekohdissa
Suomen sisällissodassa kasarmialue toimi punavankileirinä ja on siten yksi maamme historian merkittävimmistä muistopaikoista. 1920- ja 1930-luvuilla sodan jälkiä alettiin korjata: rakennuksia kunnostettiin, puistomaisen ympäristön ilmettä kehitettiin ja sotilaskirkko muutettiin sotilaskodiksi, jota laajennettiin myöhemmin uudella siivellä. Toisen maailmansodan aikana kasarmialue toimi sotajoukkojen koulutuskeskuksena ja siellä sijaitsivat myös sotilassairaala sekä varusteiden täydennys- ja huoltokeskus.
Hennalan varuskunnasta liikkuu myös kummituslegendoja – alueella asuneet ovat kertoneet kokeneensa yliluonnollisia ilmiöitä, jotka juontavat juurensa Hennalan kasarmien synkkään historiaan ja sisällissodan aikaisiin traagisiin tapahtumiin.
Sotien jälkeen kohti modernia varuskuntaa
Sotien päätyttyä Hennalassa alkoi jälleen laajat peruskorjaus- ja uudisrakennustyöt. Vuodesta 1946 lähtien alueella toteutettiin laajoja korjauksia ja rakennettiin uusia toimitiloja vastaamaan puolustusvoimien muuttuvia tarpeita.
Vanhoja kasarmirakennuksia kunnostettiin perusteellisesti ja alueelle nousi muun muassa uusi keskussotilassairaala, kerrostaloja sekä opetusrakennuksia, ja myöhemmin muonituskeskus, esikuntarakennuksen laajennus, autohuoltorakennuksia sekä koulutushalli.
Rakennusten suunnittelussa näkyivät eri aikakausien arkkitehdit. Carolus Lindberg vastasi alkuperäisen kasarmin alueen suunnittelusta ja peruskorjauksista vuoteen 1946 saakka, ja myöhemmistä rakennuksista vastasivat muun muassa Heidi Vähäkallio-Hirvelä, Pentti Pajarinen ja Martti Kilpiranta.
1970-luvulta lähtien myös Museovirasto osallistui aktiivisesti alueen kehittämiseen ja restaurointiin, mikä auttoi säilyttämään Hennalan arvokkaan rakennusperinnön tuleville sukupolville.
Varuskunta-alueesta eläväksi kulttuuriympäristöksi
Puolustusvoimien toiminta Hennalassa päättyi vuonna 2014. Sen jälkeen alue on muuttunut vähitellen uudenlaiseksi kaupunginosaksi, jossa historialliset rakennukset ovat saaneet saneerausten myötä uusia käyttötarkoituksia vanhan ehdoilla.
Nykyisin rakennuksissa on sekä asuntoja että yritysten toimitiloja. Lisäksi entinen muonituskeskus toimii Lahden pääpoliisiasemana ja alueella sijaitsee myös muun muassa Sotilaslääketieteen museo.
Ainutlaatuinen miljöö inspiroi kestävään suunnitteluun
MAIN Interiors muutti isompiin toimitiloihin, Upseerikerhon viereiseen majurien rakennukseen Hennalan kasarmialueelle vuonna 2022. Etsinnässä oli pitkään ollut luovuutta paremmin tukevat toimitilat, jotka kertoisivat eletystä elämästä, historiasta ja joissa sisustuksen kerroksellisuus olisi läsnä työarjessa.
Modernille sisustusarkkitehtitoimistolle kauniit ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tilat eivät toimi ainoastaan inspiroivana työympäristönä, vaan myös tukevat yrityksen arvoja sekä suunnittelufilosofiaa. MAINin toimisto Upseerikerhonkadulla on konkreettinen todiste siitä, mitä yritys haluaa myös suunnittelussaan edistää – tiloilla on aina merkitys.
Hennalan kasarmialue osoittaa hienosti sen, kuinka hyvä arkkitehtuuri kestää aikaa. Rakennusten käyttötarkoitus voi muuttua, mutta vastuullinen ja ekologinen suunnittelu säilyttää arvonsa vuosikymmeniä – jopa vuosisatoja.
Lähteitä:
Senaatti, Hennalan kasarmit. 2026.
Selvitys Hennalan Kasarmin rakennuskulttuurista, Lauri Putkonen 2012.
Museovirasto 2019, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY.